Lasten ja nuorten rasitusvammat: Osa 1

Lasten ja nuorten rasitusvammat ovat valitettavan yleinen puheenaihe, joka yhdistyy nykyään entistä enemmän lasten ja nuorten urheiluun. Rasitusvammat ovat monelle pelaajalle sekä pelaajan perheelle suuri päänvaiva. Rasitusvammat syntyvät silloin, kun urheilevan lapsen tai nuoren rasituksen ja levon suhde ei ole tasapainossa. Siihen, miksi nämä kaksi asiaa ei ole tasapainossa liittyy moninaisia asioita, joihin pystyy jokainen urheilija, urheilijan vanhempi ja urheilijan valmentaja vaikuttamaan. Listaan tähän tekstiin tietoa rasitusvammoista sekä asioita, joita lasten ja nuorten liikkumisessa tulisi ottaa huomioon rasitusvammojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Lasten ja nuorten rasitusvammat tulee olemaan kolmiosainen blogisarja, joissa tullaan esittelemään yleisimpiä lasten ja nuorten rasitusvammoja, niiden hoidon perusperiaatteita sekä kyseisten vammojen ennaltaehkäisyyn vaadittavia toimenpiteitä.

''Rasitusvammat ovat monelle pelaajalle sekä pelaajan perheelle suuri päänvaiva.''

Rasitusvammojen yleisimmät altistavat tekijät ovat aikaisempi rasitusvamma sekä puutteellinen uni ja lepo. Näiden lisäksi rasitusmurtumille altistavat pieni painoindeksi, heikko ravitsemus ja alhainen D-vitamiininsaanti. Tytöillä myös kuukautiskierron häiriöt lisäävät rasitusmurtuman riskiä. Lisäksi on todettu, että liian alhainen liikunnallinen aktiivisuus sekä suurempi määrä ohjattua liikuntaa verrattuna omatoimiseen liikuntaan ovat rasitusvammojen riskitekijöitä. Rasitusvammoja esiintyy usein kasvupyrähdyksen aikana, koska silloin kasvurustot sekä nivelpinnat ovat alttiita vaurioille. Tytöillä kasvupyrähdys on arviolta 9–13 vuoden iässä ja pojilla 12–16 vuoden iässä. Kasvunopeudella ei niinkään ole löydetty yhteyttä rasitusvammaan, mutta jos kasvupyrähdystä ei oteta harjoittelussa huomioon on varmasti myös kasvunopeus yksi rasitusvamman riskitekijöistä, koska muu keho ei kerkeä muokkautumaan pidentyneisiin raajoihin samassa aikataulussa. Rasitusvammat esiintyvät pääosin luiden kasvutumakkeissa eli apofyyseissä sekä kasvulevyissä eli fyyseissä. Yleisimmät alueet rasitusvammoille sekä rasitusmurtumille ovat alaraajoissa etenkin kantapään, polven sekä lantion alueella ja alaselän alueella selkänikamien takakaaressa. Hyvin yleistä on myös rasitusvammoissa se, että ensimmäisenä alkavat vihoitella kantapään alue, tämän jälkeen polvet ja siitä noustaan ylös lantion sekä selän seudulle.

Liikkumistottumuksien muutos

Lasten ja nuorten liikkumistottumukset ovat vuosien aikana muuttuneet radikaalisti, joka on johtanut siihen tilanteeseen, että liikunnan kokonaismäärä on laskenut, mutta lajikohtainen harjoittelu on lisääntynyt merkittävästi. Lisäksi lapset ja nuoret erikoistuvat nykyään aikaisemmin vain yhteen lajiin eikä monilajisuuden puolesta enää puhuta tarpeeksi. Yksinkertaistettuna tämä yhtälö on johtanut liian yksipuoliseen rasitukseen lapsen tai nuoren kasvavalle keholla, joka lisää rasitusvammojen riskiä. 7–17-vuotiaiden liikuntasuosituksessa suositellaan lapselle tai nuorelle vähintään 60 minuuttia reipasta ja rasittavaa liikuntaa päivässä, jonka lisäksi pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää sekä huolehtia riittävästä palautumisesta. Aktiivisesti urheilua harrastavalle tulee helposti 60 minuuttia päivässä liikuntaa täyteen, mutta panostaako urheilija arkiaktiivisuuteen ja palautumiseen. 

''7–17-vuotiaiden liikuntasuosituksessa suositellaan lapselle tai nuorelle vähintään 60 minuuttia reipasta ja rasittavaa liikuntaa päivässä''

Kokonaisliikuntamäärän vähentyessä lapsilta ja nuorilta on jäänyt enenemissä määrin erilaiset liikunnalliset leikit, puissa kiipeämiset, kivillä hyppimiset ja ulkojää höntsäilyt pois arjesta, jonka tilalle on tullut passiivista paikalla olevaa toimintaa puhelimien ja pelikonsolien parissa. Konkreettisesti urheilijoissa liikunnallisten leikkien ja aktiviteettien väheneminen näkyy esimerkiksi yleisen liikkumistaidon heikkouksina sekä heikentyneenä rasituksensietokykynä.Yleisiä liikkumistaidon heikkoudet tulevat yleensä esiin lapsilla ja nuorilla heikentyneenä yleiskuntona, kehon hallintana tai liikkuvuutena. Esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa jalkapalloakatemioissa ollaan monilajisuuteen panostettu sillä, että alle murrosikäisten lasten ja nuorten harjoittelussa harrastetaan 1-2 kertaa viikossa jotain aivan muuta lajia kuin jalkapalloa ja täten tuetaan lapsen ja nuoren fyysistä kehitystä.

Palautuminen ja ravinto

Liikuntasuorituksesta sekä arjesta palautumiseen lapsi ja nuori voi vaikuttaa monella tapaa. Tärkeimmät palautumiseen liittyvät asiat ovat tietysti riittävä lepo sekä ravinto. Molemmissa sekä levossa että ravinnossa on monella urheilevalla lapsella ja nuorella parannettavaa. Liian monella jää yöunet liian lyhyeksi erilaisten ärsykkeiden vuoksi ja kunnon palautuminen päivän eri kuormituksista ei onnistu täysimääräisesti. Erilaiset ärsykkeet kuten puhelin tai pelikonsolit myös heikentävät unen laatua ja voivat vaikeuttaa nukahtamista monelle nuorelle. Liian vähäinen tai puutteellinen ravinto on myös yksi riskitekijä lapsen tai nuoren rasitusvammoille ja täten varsinkin rasitusmurtuma tilanteissa tulisi selvittää D-vitamiinin sekä kalsiumin saatavuus ravinnosta. Palautumisesta sekä ravinnosta huolehtiminen on yksi helpoimmista tavoista niin ennaltaehkäistä kuin hoitaa rasitusvammoista kärsivää urheilijaa. "Levossa ihminen kehittyy'' ilosanomaa tulisi jokaisen urheilevan lapsen tai nuoren vanhemmantai valmentajan levittää.

Rasituksen sietokyky

Vähentyneen kokonaisliikuntamäärän vuoksi on lasten ja nuorten rasituksen sietokyky heikentynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lapsena liikunnanmäärä ei ole ollut riittävää ja, kun lähestytään murrosikää ja harrastusten harjoitusmäärät kasvavat, pienet vaivat tai rasitusvammat voivat alkaa vaikuttamaan harjoitteluun negatiivisesti. Yleisimmin rasitusvammat alkavat vaivata siinä vaiheessa, kun siirrytään esimerkiksi uuteen kilpailullisempaan joukkueeseen, jossa harjoittelun määrä on suhteessa suurempi aikaisempiin vuosiin nähden. Rasituksen sietokyvyn parantamiseen tarvitaan koko yhteiskunnan panostuksia lasten ja nuorten liikkumiseen sekä urheiluyhteisön pitkäjänteisiä panostuksia esimerkiksi urheilun oheisharjoitteluun. Esimerkiksi jalkapallossa pelin fyysiset vaatimukset nousevat koko ajan uudelle tasolle ja sekä peli että pelaajat tulevat koko ajan nopeammiksi. Jotta nuoret jalkapalloilijan alut pysyisivät lajin vaatimusten perässä kiinni, tulee lajin ohjeisharjoittelua lisätä, joka sisältää niin yleiskunto-, liikkuvuus-, kimmoisuus- ja voimaharjoittelua. Esimerkiksi voimaharjoittelulla pystytään tutkitusti sekä parantamaan urheilijan suorituskykyä että ennaltaehkäisemään vammoja, koska kehon rasituksen sietokyky on paremmalla tasolla. Eli vaikka usein on totuttu kuulemaan rasitusvammojen kuntoutuksessa siitä, että vamman sattuessa tulee harjoittelua keventää, on todellisuus oikeastaan se, että harjoittelun määrää pitäisi pystyä oikealla suunnitelmalla lisäämään, että rasituksen sietokyky parantuisi.

Kuntoutuksen merkitys

Rasitusvammojen ja ylipäätään urheiluvammojen kuntoutuksessa lapsilla ja nuorilla tulisi aina ottaa huomioon se, että vamman ajaksi urheilevan nuoren rasitusmäärä muuttuu valitettavasti usein laskuun. Palatessaan takaisin lajiharjoittelun pariin tulee yleensä rasitusmäärän nousu, joka on yksi rasitusvamman riskitekijöistä. Eli kuntoutuksessa tulee ainatarkasti huomioida, joko tilanteen salliessa tarpeeksi korkean rasituksen määrä jo kuntoutuksen aikana tai hyvin suunniteltu portaittainen paluun lajiharjoitteluun ja sitä myötä tottuminen rasituksen määrään. Oma näkökulmani lasten ja nuorten vammojen kuntoutukseen on se, että urheilijan tulee olla kuntoutuksen jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen loukkaantumista. Tämän avulla pystytään ennaltaehkäisemään vamman uusiutumista sekä mahdollisten muiden vammojen esiintymistä.

Jos itselläsi tai lähipiirissäsi esiintyy yllä mainittuja rasitusvammoja tai niitä vastaavia vammoja, suosittelen hakeutumaan fysioterapeutin vastaanotolle, jossa pystytään suunnittelemaan asianmukainen kuntoutussuunnitelma vaivan hoitoon tai ohjelman mahdolliseen vaivan ennaltaehkäisyyn. Minulle pystyt helposti varaamaan ajan fysioterapiaan nettiajanvarauksen kautta! Löydät nettiajanvarauksen tästä linkistä!

Lähteet:

• Palloliitto, https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/joni-ruuskanen-meidan-on-syyta-miettia-paljonko-oikeasti-harjoittelemme/
• Tehy-lehti, https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/rasitusvammoja-saavat-nyt-jo-alakouluikaiset-mika-
  urheilussa-oikein-mattaa 
• Terveyskirjasto, https://www.duodecimlehti.fi/duo1519
  
• UKK-instituutti, https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/lasten-ja-nuorten-liikkumissuositus/