Lasten ja nuorten rasitusvammat: Osa 3

Olemme edenneet lasten ja nuorten rasitusvammojen blogisarjassamme viimeiseen eli kolmanteen osioon. Ensimmäisessä osiossa käytiin läpi yleisiä lasten ja nuorten rasitusvammoihin liittyviä asioita kuten rasitusvammoille altistavia tekijöitä sekä rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn liittyviä mahdollisuuksia. Toisessa osiossa selvennettiin muutamien sanojen merkityksiä ja käytiin läpi tarkemmin muutaman yleisimmän lapsilla ja nuorilla ilmenevän rasitusvamman etiologiaa. Kolmannessa osiossa olisi tarkoitus sukeltaa syvemmälle selän rasitusosteopatiaan ja rasitusmurtumaan, jotka ovat nykyään harmittavan yleinen ilmiö lasten ja nuorten urheilussa. Jos sinulta on jäänyt kaksi aikaisempaa blogisarjan osaa lukematta, pääset lukemaan ne näistä linkeistä! Osa 1 ja Osa 2

Selän rasitusosteopatia ja rasitusmurtuma

Selvennetään ensimmäisenä selän rasitusosteopatiaan sekä rasitusmurtumaan liittyvää termistöä, että lukijana tiedät mistä asiasta puhutaan milloinkin. Selän rasitusosteopatialla tarkoitetaan rasitusmurtuman esiastetta, jossa ei selkeää murtumalinjaa ole todettu. Rasitusosteopatiassa alaselän nikamakaaressa havaitaan magneettikuvauksessa turvotusta eli ödeemaa, joka on syntynyt kuormituksesta tulleista mikrotraumoista. Nikamakaaressa näkyvä turvotus heikentää luun verenkiertoa ja on täten riskitekijä rasitusmurtumalle. Tilanteissa, joissa rasitusosteopatiaa ei päästä havaitsemaan tarpeeksi ajoissa voi nuorelle muodostua selän rasitusmurtuma. Rasitusmurtuman jälkitilana saatetaan todeta spondylolyysi, jolla tarkoitetaan nikamakaaren höltymää. Nikamakaaren höltymä tulee siitä, että nikamakaari on rasitusmurtuma tilanteessa toiselta puolelta vaurioitunut ja takakaaressa on murtumalinja. Selän rasitusosteopatia sekä rasitusmurtuma esiintyvät yleisimmin alimmassa lannenikamassa eli L5-nikaman takakaaressa (n. 90% tapauksista), mutta edellä mainittuja muutoksia esiintyy myös yhtä nikamaa ylempänä L4-nikamassa ja toisinaan myös L3-nikamassa. Muutoksia nikamissa havaitaan usein toispuoleisesti, mutta myös molemminpuolisia muutoksia on. Tilanteissa, joissa selän rasitusmurtuma tilanteeseen ei puututa tai rasitusmurtuma ei lähde paranemaan on riskinä kehittyä spondylolisteesi eli nikaman siirtymä, jossa nikaman siirtyy eteenpäin suhteessa alempaan nikamaan. Spondylolisteesissä nikaman takakaari on katkennut molemmin puolin.

Esiintyvyys

Selän rasitusosteopatiaa ja rasitusmurtumia esiintyy erityisesti voimistelussa, taitoluistelussa, tanssissa sekä palloilulajeissa. Palloilulajeista erityisesti jalkapallo on yksi lajeista, jossa selän rasitusvammoja esiintyy. Näitä kaikkia lajeja yhdistää se, että näissä lajeissa toteutetaan paljon selän kiertoja, ojennuksia sekä näiden kahden yhdistelmiä. Urheilevilla lapsilla selkäkipuja on yleisesti noin 10–15 % ja teini-iässä ilmaantuvuus nousee selkeästi aikuisväestön tasolle noin 70 %. Näistä prosenttimääristä noin 50 % tapauksista kivun takana on nikamakaaren rasitusvamma eli se on yleisin nuoren selkäkivun syy. Nuoren urheilijan selkäkivulle yleistä on se, että kipu on alkanut hiljalleen ja kipu voi olla hyvinkin lievää. Joissain tilanteissa kipu tulee esille, jonkun pienen vamman yhteydessä, mutta rasitusvamma tilanteissa muutokset selässä ovat aina tulleet pidemmän ajan seurauksena. Selkäkiputilanteissa nuoren urheilijan kanssa tulee aina huomioida se, että oirehdinnan ollessa yleensä lievää voi vaivan esiin tuleminen kestää pitkäänkin. Nuori urheilija saattaa olettaa, että kyllä tämä kipu tästä menee ohi, vaikka kipu onkin vaivannut jo pidemmän aikaa. Lähtökohtaisesti nuoret urheilijat harvemmin liioittelevat oireita vaan enemmänkin vähättelevät niitä. Oireiden vähättelyyn liittyy monesti pelko pelipaikkansa menettämisestä ja kehittymisen loppumisesta tai hidastumisesta. Lähtökohtaisesti nuoren selkäkipu tilanteissa, joka ei ole helpottanut muutamissa päivissä tai uusiutuu aina rasituksessa, tulee nuori ohjata lääkäriin.

Riskitekijät ja oireet

Aiemmin jo tekstissä mainittu riskitekijä on laji, jossa tulee paljon selän kiertoja, ojennuksia sekä näiden kahden yhdistelmiä. Kyseiset liikkeet eivät itsessään ole vaarallisia, mutta hallitsemattomina sekä suurilla toistomäärillä toistuvina ne saattavat aiheuttaa rasitusosteopatiaa tai rasitusmurtuman. Hallitsemattomassa liikkeessä yhdistyy yleisesti heikentynyt vartalon hallinta kehon etuketjun lihaksistossa. Selän ojentuessa ja kiertyessä vartalon etuketjun lihaksisto ei pysty kontrolloimaan liikettä ja liikkeestä tulee hallitsematon. Selän ojennuksissa liike tulee lanneselän alueen yläpuolelta, mutta hallitsematon toistoliike voi myös tulla alhaalta päin lonkasta. Esimerkiksi jalkapallossa tulee paljon lonkan ojennussuuntaista toistokuormitusta ja jos lonkan liikkuvuus tai keskivartalon tuki ei ole riittävä voi se aiheuttaa hallitsematonta liikettä selän rakenteisiin. Selkään liittyvät rasitusvammat ovat yleisimmin noin 10–17-vuotiaiden vaiva, joten vaivan yhtenä riskitekijänä onkin kasvupyrähdys. Kasvupyrähdyksen aikana vartalon mittasuhteet muuttuvat ja tällöin koordinaatio kyky yleensä heikkenee hetkellisesti. Usein myös kasvupyrähdyksen aikaan harjoituskuormat saattavat lisääntyä useissa eri lajeissa ja kuormituksen nousu on liian nopeaa suhteessa urheilijoiden kapasiteettiin. Yhtenä riskitekijänä onkin esimerkiksi korkeatasoisempaan joukkueeseen nousu ja täten harjoitusmäärien nopea kasvu, jonka perässä keho ei pysy. Toisena harjoitteluun liittyvänä riskitekijänä on harjoittelun liiallinen yksipuolisuus, jolloin tietynlaista kuormitusta tulee liian paljon. Jos urheilevalla nuorella ei ole muita harrastuksia tai urheilussa mitä hän harrastaa ei toteuteta muuta kuin lajiharjoittelua kasvaa yksipuolinen kuormitus korkeaksi ja täten myös riski kasvaa rasitusvammoille. Monipuolisen harjoittelun yksi hyvistä puolista on myös se, että se parhaimmillaan monipuolistaa harjoittelua, kuormittaa muita kehon osia kuin päälajissa on totuttu sekä voidaan saada esimerkiksi lihasepätasapainoa tasapainotettua. Liian yksipuolista harjoittelua toteuttava nuori voi herkästi saada itselleen lihasepätasapainoa, joka tuottaa usein isompaa kuormitusta toispuoleisesti.

Oirehdinta selän rasitusperäisissä vaivoissa on hyvin vaihtelevaa riippuen yksilöstä. Yleisesti ottaen oirehdinta on pääsääntöisesti melko lievää varsinkin alkuvaiheessa vammaa ja tämän vuoksi urheileva nuori ei mahdollisesti huomioi kipua tai kerro siitä eteenpäin. Kuten muillekin rasitusvammoille, myös selän rasitusvammalle on yleistä, että oireilua on saattanut olla jo pidempään, mutta kipu on aina helpottanut ja taas ollut oireettomampaa pidempään. Toisaalta joissakin tilanteissa selän oireilu voi tulla esiin jonkun lievemmän vamman seurauksena, esimerkiksi isku alaselän alueelle tai kovavauhtisen alastulon myötä selkä tärähtää. Kipuoire kohdentuu yleensä paikallisesti ja toispuoleisesti (pois lukien tilanteet, jossa muutoksia molemmin puolin). Kipu on yleensä pahimmillaan heti rasituksen jälkeen tai rasituksen aikana, lisäksi kipu voi provosoitua taaksetaivutus- ja kiertoliikkeissä. Vartalon eteentaivutus on usein kivuton ja sen urheilija pystyy toteuttamaan kivutta.

Tutkiminen ja löydökset

Selkäkipu, joka toistuu ja kipu yhdistyy harjoitteluun, olisi syytä tutkituttaa lääkärillä tai fysioterapeutilla. Lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle saapuessa yhtenä löydöksenä urheilijalla saattaa olla taaksetaivutuksessa ilmenevä liikkeen ohjaaminen poispäin kipupuolelta. Rangan tutkimisessa manuaalisesti selässä on yleensä arkuutta selkää painellessa lannerangan rakenteissa. Mahdollisia muita löydöksiä mitä urheilijalta saatetaan tutkimisen aikana todeta ovat esimerkiksi lantion taaksekallistumisen (alaselän notkistuminen) heikentynyt hallinta, lonkkien heikentynyt liikkuvuus (etenkin ojennussuuntaan) sekä pakaralihasten heikentynyt voimantuotto. Pakaralihasten heikentyneeseen voimantuottoon voi liittyä myös heikentynyt takaketjun liikkuvuus, joka ilmenee takareisi- ja pohjekireytenä. Tilanteissa, joissa epäillään mahdollista selän rasitusvammaa, tulee urheilijan käydä lääkärin ohjaamana MRI:ssä eli magneettikuvauksessa, jossa nähdään hyvin selän rasitusosteopaattiset muutokset sekä mahdollinen rasitusmurtuma. MRI:n löydösten perusteella urheilijalle tehdään kuntoutussuunnitelma riippuen löydöksen laadusta. Rasitusosteopatia tilanteissa paraneminen vammasta on nopeampaa ja paranemisennuste on hyvä. Tilanteissa, joissa todetaan, rasitusmurtuma on paraneminen hitaampaa ja se näkyy myös kuntoutuksen pituudessa. Rasitusosteopatia- ja murtuma tilanteissa lääkäri määrää yleensä liikuntakiellon, jolla tarkoitetaan urheilijan lajista taukoa pitämistä. Liikuntakielto ei kuitenkaan tarkoita, ettei mitään liikkumista saisi toteuttaa. Lääkäri määrää aina hoitoajat tilanteen mukaisesti, mutta pääsääntöisesti rasitusosteopatiassa lepo lajiharjoittelusta on noin 3kk ja murtuma tilanteissa noin 6kk.

Hoito ja Kuntoutus

Selän rasitusvamman hoito kannattaa aloittaa fysioterapeutin valvonnassa, jonka kanssa tehdään yhdessä kuntoutussuunnitelma lääkärin antamien ohjeiden pohjalta. Kuntoutussuunnitelman sisältö rakentuu sen pohjalta, mitä urheilijan tutkimisessa on tullut esille. Murtuman synnylle on aina syynsä ja tämän vuoksi kuntoutuksen aikana pelkkä lepääminen ei riitä vaan kuntoutuksen aikana tulee korjata urheilijalta puutteita ja vähintäänkin ylläpitää kaikkia lajiin liittyviä ominaisuuksia lääkärin antamien raamien sisällä. Kuntoutusuunnitelmassa olisi toki toivottavaa, että pelkkää ylläpitoon ei jäädä vaan pystytään kehittämään urheilijaa, että urheilun paluun tekevä urheilija on entistä vahvempi kaikilla niillä osa-alueilla missä se on ollut mahdollista kuntoutuksen aikana. Kuntoutuksen raamit määräytyvät lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, johon selän rasitusvammoissa kuuluu aina nikaman takarakenteita kuormittavan toiminnan välttäminen. Tähän kuuluu taaksetaivutuksen sekä kierron ja etenkin niiden yhdistelmän välttämistä, jotta vammautunut alue saa lepoa kuormituksesta. Lisäksi oireita aiheuttavaa toimintaa alkuvaiheessa kuntoutusta vältetään ja näitä ovat pääsääntöisesti juokseminen, hyppiminen ja muut iskutusta selän rakenteisiin tuottavat toiminnot.

Kuntoutuksessa on hedelmällisintä keskittyä niihin asioihin mitä urheilija voi ja saa tehdä eikä niinkään niihin mitä urheilija ei saa tehdä. Urheilija voi fysioterapeutin ohjeistettuna tehdä tasapainoa- ja liikehallintaa kehittäviä harjoitteita, kestävyysharjoittelua (vesijuoksu, porraskävely, kuntopyörä) ja voimaharjoittelua, joka kohdistuu kehon alueisiin, mutta eivät kuormita vamma-aluetta. Tärkeitä alueita kehon osia mihin tarvitaan voimaa sekä liikehallintaa on vatsalihakset, kylkilihakset ja lantion alue. Lisäksi liikkuvuutta pystytään kuntoutuksen aikana kehittämään ja liikkuvuusharjoitteet kohdistuvat erityisesti lantiosta alaspäin lonkkien liikkuvuuteen, mutta myös rintarangan alueen liikkuvuus on tärkeää huomioida. Kuntoutuksen aikana siis pystytään todella monipuolisesti harjoitella eri kehon osia sekä eri kehon ominaisuuksia. Tärkeintä kuntoutuksessa on tietenkin saada korjattu asioita niin kehossa kuin kuormituksessa, jotka ovat johtaneet selän rasitusvammaan ja etenkin tutkimisessa löytyneitä epätasapainoisuuksia tai puutteita tulee kontrolloida kuntoutuksen aikana, että tiedetään missä ollaan menossa kuntoutuksen aikana. Kuntoutussuunnitelma ja sen toteutus on kuitenkin aina yksilöllinen, joka luodaan yhdessä fysioterapeutin kanssa eikä kaikkien kuntoutus ole samanlainen ja kaikkiin kuntoutustilanteisiin ei sovi samat kuntoutuksen sisällöt.

Paluu lajiharjoitteluun

Paluuta lajiharjoitteluun aloitetaan siinä vaiheessa suunnittelemaan, kun lääkärin antamat raamit kuntoutuksen pituudesta alkavat täyttyä ja, kun urheilijan toimintakyky on lajin vaatimalla tasolla. Toimintakyky lajin vaatimalla tasolla tarkoittaa sitä, että ennen kuntoutusta olleet mahdolliset riskitekijät selän rasitusvammalle ovat saatu korjattua. Lisäksi rasitusvammojen kuntoutuksessa lapsilla ja nuorilla tulisi aina ottaa huomioon se, että vamman ajaksi urheilevan nuoren rasitusmäärä muuttuu valitettavasti usein laskuun. Palatessaan takaisin lajiharjoittelun pariin tulee yleensä rasitusmäärän nousu, joka on yksi rasitusvamman riskitekijöistä. Eli kuntoutuksessa tulee aina tarkasti huomioida, joko tilanteen salliessa tarpeeksi korkea rasituksen määrä jo kuntoutuksen aikana tai hyvin suunniteltu portaittainen paluun lajiharjoitteluun ja sitä myötä tottuminen rasituksen määrään. Kuntoutussuunnitelman yksi tavoite tulisi aina olla, että urheilijan tulee olla kuntoutuksen jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen loukkaantumista. Tämän avulla pystytään ennaltaehkäisemään vamman uusiutumista sekä mahdollisten muiden vammojen esiintymistä. Selän rasitusvammoissa tulee paluussa lajiharjoitteluun huomioida se, että kuntoutuksessa on usein ollut pitkään taukoa iskuttamisesta eli juoksemisesta sekä hyppimisestä. Kaikissa lajeissa yleisesti ottaen on juoksemista ja hyppyjä, joten niiden sietämiseen pitää totuttautua portaittain ja tämän vuoksi kuntoutus jatkuu edelleen, vaikka lajiharjoittelun pariin on saattanut urheilija päästä jo osittain. Paluusta lajiharjoitteluun kannattaa myös nuoren urheilijan kanssa käydä läpi kuntoutuksen aikana, että vältytään liian suurilta pettymyksiltä paluun suhteen. Usein nuoren urheilija logiikka toimii niin, että paluu lajiharjoitteluun tarkoittaa 100 % treeniä ilman rajoituksia, joten tämän ajatuksen muokkaaminen on myös osa kuntoutusta.

Jos itselläsi tai lähipiirissäsi esiintyy yllä mainittuja rasitusvammoja tai niitä vastaavia vammoja, suosittelen hakeutumaan fysioterapeutin vastaanotolle, jossa pystytään suunnittelemaan asianmukainen kuntoutussuunnitelma vaivan hoitoon tai ohjelman mahdolliseen vaivan ennaltaehkäisyyn!

Lähteet:​

• Nina Johtimo - Lasten rasitusvammojen erityispiirteitä - https://rcms3-production.s3.amazonaws.com/diacorfi/UVS_2017/Johtimo_Lasten%20rasitusvammat.pdf
• Juha Koistinen - Urheilijan selkä ja korvaava harjoittelu - https://rcms3-production.s3.amazonaws.com/diacorfi/UVS_2015/Urheilul%C3%A4%C3%A4ketiede%202015%20Urheilijan%20selk%C3%A4%20Juha%20Koistinen.pdf
• Terveysportti - Lapsen selkänikaman rasitusmurtuma ei vaadi hoitoa kovalla tukiliivillä -
• https://terveysportti.mobi/terveyskirjasto/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=0&p_palsta=24&p_artikkeli=uux25670
• Selkäkanava - Selän ja selkäsairauksien termejä - https://selkakanava.fi/selkakipu/selan-ja-selkasairauksien-termeja
• Duodecim – Kasvuikäisten rasitusvammat - https://www.duodecimlehti.fi/duo15199
• Lauri Alanko – Nuorten urheilijoiden selkävaivat https://asiakas.kotisivukone.com/files/gpfinland.kotisivukone.com/tiedostot/YLpvt_2018/Alanko_Selkavaivat.pdf
• https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/787519/Peisalo_Siikonen.pdf?sequence=2
• https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/512309/Nuorenkoripalloilijanlanneranganrasitusmurtuma_DaysOfOurLives_J%E4rn&Rantanen.pdf?sequence=2