Urheilijan suorituskyvyn testaaminen

Suorituskyvyn testaaminen

Urheilijan suorituskykyä on tärkeää testata säännöllisesti, jotta voidaan tietää minkälainen harjoitusvaste harjoittelulla on ollut. Testien tulosten pohjalta voidaan urheilijalle luoda harjoitusohjelma, joka tähtää suorituskyvyn kehittämiseen. Joukkueurheilussa urheilijoilla on yhtä monta suorituskyvyn profiilia kuin on pelaajia, joten testaaminen antaa tärkeää tietoa yksilön kehittämisen kannalta. Testien perusteella urheilijoille voidaan luoda suorituskykyprofiili, jonka tarkoituksena on eritellä urheilijan vahvuudet ja heikkoudet. Profiilien myötä joukkueurheilussa pelaajat voidaan jakaa yksilöllisempiin suorituskyvyn harjoitusryhmiin. Eri profiileja voi olla esimerkiksi voima, nopeus ja kestävyysryhmä. Yhden ominaisuuden sisälläkin voi olla pienempiä ryhmiä esimerkiksi voimassa voidaan pelaajia jakaa esimerkiksi hypertrofiseen (perusvoima), maksivoima ja nopeusvoima ryhmiin. 

Testaamisen edellytyksiä ovat testien toistettavuus, luotettavuus ja turvallisuus. Lisäksi säännöllinen testaaminen lisää testaamisen luotettavuutta. Testipatteriston luomiseen vaikuttaa testattavan urheilijan laji sekä testaamisen tavoite. Eri lajeihin löytyy valmiita testipatteristoja, mutta niitä voidaan muokata myös tarpeen mukaan. Eri urheilulajeista on tehty laji-analyysejä, joiden pohjalta pystytään miettimään mitä ominaisuuksia olisi hyvä testata. Testaamisessa tulisi aina pyrkiä toistettavuuteen, johon vaikuttaa testaamisen olosuhteet sekä testaamisen ajankohta. Eri testaus olosuhteet ja ajankohdat voivat vaikuttavat tuloksiin ja niiden luotettavuuteen. Testaamisen jälkeen olisi aina tärkeää käydä urheilijan kanssa testitulokset läpi sekä antaa ohjeistusta kuinka kyseisiä ominaisuuksia voi kehittää. Tärkeimänä ohjenuorana testaamiselle on se, että ei testata vain testaamisen vuoksi vaan testataan ominaisuuksien kehittämisen vuoksi.

Nuoren jalkapalloilijan testaaminen 

Nuoren jalkapalloilijan testaamisessa tärkeintä on se, että testeissä testattaisiin jalkapallon pohjaominaisuuksia. Näitä ovat erityisesti lineaarinopeus, suunnanmuutosnopeus, ponnistuvoima, kestävyys sekä lajitekniikka. Näiden lisäksi jalkapallossa vaaditaan keholta voimaa sekä liikkuvuutta, joita olisi syytä testata. Kasvuvaiheessa olevien lasten ja nuorten antropometriaa on tärkeää seurata säännöllisesti, jotta tiedetään milloin nuoren PHV (pituuskasvun huippuvaihe) alkaa. Alle olen koostanut listan testejä, mitä nuoren jalkapalloilijan testaamisessa voitaisiin käyttää ja mitä ne testaavat. Alimpaa löydät myös Palloliiton ja Eerikkilän yhdessä luomat jalkapallon testit ja tavoitetasot. Tavoitetasot perustuvat pidemmän ajan dataan, jota on mitattu Eerikkilässä niin kansainvälisiltä kuin kotimaisilta pelaajilta, näiden perusteella testeistä on tehty tavoitetasot 1-5 skaalalla.

Antropometria

Nuorelle urheilijalle antropometrian mittaaminen säännöllisesti on olennaista, jotta tiedetään missä kasvun vaiheessa urheilija on menossa. Nuorelle urheilijalle tärkeitä mittauksia ovat pituus, istumapituus sekä paino, joiden avulla voidaan tehdä laskutoimituksien avulla arvio PHV:sta (pituuskasvun huippuvaihe). Tyttöjen PHV alkaa noin 11-vuotiaana ja pojilla 13-vuotiaana. PHV-mittauksia olisi hyvä toteuttaa tytöillä 9-13-vuotiaille ja pojissa 12-16-vuotiaille. PHV:ta olisi hyvä seurata säännöllisesti etenkin yllämainittuina aikoina, jotta nuoren harjoitteluun voidaan reagoida PHV-vaiheen alkaessa. Aikuisille kehonkoostumuksen mittaaminen voi tulla ajankohtaiseksi. Kehonkoostumuksen mittaamisella saadaan selville esimerkiksi urheilijan lihasmassan sekä rasvamassan määrä.

Lineaari nopeus

Lineaarinopeus on tällä hetkellä jalkapallossa enenemissä määrin tärkeä ominaisuus, kun pelin nopeus kasvaa jatkuvasti. Nopeutta on helppoa testata oikeilla välineillä ja nopeutta testatessa tähän parhaana välineenä on nopeuskennot. Kennojen avulla testaamisesta saadan toistettavaa ja luotettavaa. Sekuntikellolla mittaaminen antaa suuntaa nopeudesta, mutta ei ole millään tasolla luotettava mittari nopeuden mittaamiseen. Alla listausta lineaarinopeuden eri vaiheisiin.

5m = Ensimmäisellä viidellä metrillä tulokseen saadaan ensimmäiset askeleet nopeudesta. 5m tulos mittaa siis lähtönopeutta ja räjähtävyyttä.

10m = 10 metrin kohdalla alkaa juoksun kiihdyttäminen.

20m = 20 metrin kohdalla kiihdytysvaihe loppuu, joten 10-20 metrin tulokset mittaavat kiihdytysvaihetta.

30m = 30 metrissä testattava on maksiminopeudessaan, eli tulos mittaa maksiminopeutta.

Suunnanmuutosnopeus

Suunnanmuutosnopeus on tärkeä ominaisuus jalkapallossa. Jalkapallossa korostuu lyhyet kiihdytykset sekä jarrutukset ja tämän vuoksi suuunnanmuutoksia tulee paljon jalkapallossa. Pallollinen suunnanmuutos antaa myös hyvän kuvan lajitaidoista ja mittaa pallonkäsittelyä. 

SM-juoksu = SM-juoksu testaa 180 asteen suunnanmuutoksia, joita tehdään testissä kolme. Testissä testataan miten testattava pystyy kiihdyttämään, jarruttamaan ja muuttamaan suuntaa niin hitaasta kuin nopeasta vauhdista.

SM-pallo = Testi on sama kuin SM-juoksu, mutta pallon kanssa. Testissä tarvitaan pallonkäsittelytaitoa nopeassa vauhdissa ja pienellä alueella. Testiä kannattaa verrata SM-juoksuun ja tavoitella alle sekunnin eroa testien välille.

Kasirata =  Kasiradassa tulee noin 90 asteen käännöksiä 5 kertaa. Testi testaa sekä suunnanmuutosta että kaarijuoksua. Testi on myös erinomainen testaamaan kehon hallintaa ja ketteryyttä.

Voimantuotto

Voimantuoton testaamisella saadan kuvaa pelaajan räjähtävästä voimantuotosta eri suuntiin. Räjähtävällä voimantuotolla on merkitystä lähtönopeudessa sekä suunnanmuutoksissa. Erilaisten hyppyjen testaamisella saadaan myös kuvaa siitä, että miten pelaaja pystyy tuottamaan voimaa eri suuntiin. Kevennyshyppyä käytetään huippu-urheilussa myös palautumisen mittarina.

Kevennyshyppy = Testi mittaa voimantuottoa ylöspäin eli jalkojen ojentajalihasten räjähtävyyttä. Testissä ojentuu nilkat, polvet ja lonkat samanaikaisesti.

Staattinen hyppy = Testissä tehdään sama hyppy kuin kevennyshypyssä ilman kevennystä. Hyppyyn lähdetään staattisesta asennosta 90 asteen polvikulmassa. Tulosta kannattaa verrata kevennyshyppyyn, jossa hyppyyn saa helpotusta elastisesta venymis-lyhenemissyklistä.

Vauhditon pituushyppy = Testi mittaa räjähtävää voimantuottoa eteenpäin eli horisontaalisesti. Testi on helppo toteuttaa ilman laitteita.

Voima

Voiman testaaminen antaa kuvan pelaajan voimatasoista sekä mahdollisista puolieroista. Testeissä korostuu yhden jalan liikkeet, jotka antavat kuvaa puolieroista hyvin. Lisäksi voiman testaamisella saadaan viitettä millä painoilla pelaajan tulisi treenata voimaa, jotta saadaan sopiva harjoitusvaste. 

Yhden jalan kyykky = Yhden jalan kyykky testaa alaraajan voimantuottoa, kehon hallintaa sekä liikkuvuutta.

Yhden jalan päkiällenousu = Päkiällenousu testaa pohkeen voimaa, joka on etenkin juoksulajeissa äärimmäisen tärkeä ominaisuus.

Leuanveto = Leuanveto testaa ylävartalon voimantuottoa sekä kehon hallintaa.

Toes to bar = Toes to bar testaa vartalon etuketjun voimantuottoa (vatsalihakset ja lonkankoukistajat).

Trap bar 5RM = Trap bar maastavedolla pystytään testaamaan alavartalon maksimivoimaa, jonka tulosta voidaan käyttää hyväksi voimaharjoittelusta. 

Kestävyys

Kestävyyden testaamisella saadaan kuva pelaajan kestävyysominaisuuksista. Esimerkiksi jalkapallossa pelaajan tulee olla riittävän kestävä, että pelaaja jaksaisi ongelmitta pelata täysimittaisen ottelun.

MAS-testi = MAS-testi testaa maksimaalista kestävyyttä. Testistä saadaan maksimaalinen aerobinen nopeus, jonka perusteella testattavalle voidaan luoda kestävyyttä harjoittava ohjelma.

YO-YO testi = Yo-Yo testi on maksimaalisen aerobisen kestävyyden testi, jossa juostaan kiihtyvällä vauhdilla. Testistä on useampia variaatioita, jossa testeissä yhdistyy lyhyt kävelypalautus juoksujen välille. Testi soveltuu esimerkiksi jalkapalloilijoille hyvin.

Liikkuvuus

Liikkuvuuden mittaminen on tärkeää urheilijoilla, jotta tarvittavat liikkuvuudet saataisiin ylläpidettyä ja täten loukkaantumisherkkyyttä vähennettyä.

Valakyykky = Valakyykky testaa erityisesti liikkuvuutta sekä liikehallintaa. Valakyykyssä pidetään keppiä suorilla käsillä ja käydään syväkyykyssä. Testissä yleisimpiä kompensaatioita ovat kantapäiden nouseminen, polven sisääntyöntyminen, vartalon työntyminen eteen sekä kaatuminen taakse.

Sit and Reach =  Sit and reach testissä testataan takaketjun liikkuvuutta. Testin voi tehdä kahdella jalalla kerrallaan tai erikseen oikealle ja vasemmalle jalalle. Testissä kurotetaan käsillä niin pitkälle kuin mahdollista ja testistä saadaan tuloksena, joko + tai - merkkinen tulos senttimetreinä. 1-jalalla tehtäessä voidaan verrata alaraajojen puolieroa.

Testien tavoitetasot

Palloliiton ja Eerikkilän yhdessä luomat jalkapallon testivideot ja tavoitetasot löydät täältä! Alla vielä erikseen linkit tyttöjen ja naisten sekä poikien ja miesten tavoitetasoihin.

Tyttöjen ja naisten jalkapallon fyysisteknisten ominaisuustestien tavoitetasot

Poikien ja miesten jalkapallon fyysisteknisten ominaisuustestien tavoitetasot